Toimintaterapeutin palkka ja sen taso on jokaiselle ammattilaiselle mielenkiintoinen tieto. Me Nosteella uskomme tasavertaiseen palkkaukseen sekä palkka-avoimuuteen. Tämä näkyy avoimessa keskustelussa työntekijöidemme kanssa, sekä reiluissa palkkamalleissa. Tämän takia haluammekin tässä blogiartikkelissa avata tarkasti millaista palkkaa toimintaterapeutit yleensä nauttivat ja millaisia asioita kannattaa ottaa huomioon vaikka uuden työpaikan palkkaneuvotteluissa.
Toimintaterapeutit ovat korkeakoulutettuja asiantuntijoita, jotka kuntoutuksen keinoin edistävät asiakkaiden toimintakykyä ja parantavat heidän elämänlaatuaan. Toimintaterapeutin palkkaan vaikuttavat monet tekijät, kuten koulutus, työkokemus, erikoistuminen ja työpaikan sijainti.
Tässä blogiartikkelissa käsittelemme seuraavia aiheita:
1. Toimintaterapeutin palkka – peruspalkka ja vaihteluväli
2. Työehtosopimukset ja palkka
3. Työpaikan sijainti ja työnantaja
4. Erilaiset palkkamallit vaikuttavat toimintaterapeutin palkkaan
5. Työsuhde-edut lisäävät palkkaa
6. Palkkaneuvottelut – hyvät ja huonot puolet ja mitä muita vaihtoehtoja on lisätä omaa palkkaa
Toimintaterapeutin palkka
Toimintaterapeutin palkka Suomessa on keskimäärin 2 887 euroa, mikä perustuu vuoden 2021 palkkatilastoihin (Duunitori). Tämä summa voi kuitenkin vaihdella sen mukaan, millä sektorilla toimintaterapeutti työskentelee. Kuntasektorilla keskimääräinen palkka on 2 792 euroa kuukaudessa, ja tämä luku perustuu 1160 yksittäisen toimintaterapeutin palkkatietoihin. Valtion sektorilla keskipalkka on 2 969 euroa kuukaudessa 34 yksittäisen toimintaterapeutin pohjalta, kun taas yksityisellä sektorilla keskimääräinen kuukausipalkka on 3 130 euroa 447 yksittäisen toimintaterapeutin tietojen perusteella.
Vuodesta 2020 vuoteen 2021 toimintaterapeutin keskipalkka nousi 75 eurolla eli 2,7 prosentilla. Tämä kasvu kertoo toimintaterapeutin ammattitaidon ja työn arvostuksen lisääntymisestä.
On tärkeää huomata, että palkkatiedot on tilastoitu useimmiten tehtävän sisällön perusteella. Toimintaterapeutin tehtävästä voidaan käyttää myös muita nimikkeitä, kuten erikoistoimintaterapeutti ja vastaava toimintaterapeutti. Erikoistoimintaterapeutti voi viitata toimintaterapeuttiin, jolla on erityisosaamista tietyllä alalla, kun taas vastaava toimintaterapeutti voi olla esimerkiksi tiiminvetäjä tai muu vastuuhenkilö.
Vaikka nämä keskimääräiset palkat antavatkin hyvän käsityksen toimintaterapeutin ansioista, yksittäisen terapeutin palkka voi vaihdella esimerkiksi työkokemuksen, erikoistumisen, sijainnin ja työnantajan mukaan. Lisäksi palkka voi kehittyä uran edetessä ja ammattitaidon karttuessa.
Toimintaterapeuttiliitto on tehnyt vähimmäispalkkasuosituksen jota päivitetään säännöllisesti. Toimintatearpeutin palkka vaihtelee suosituksessa kokemusvuosien, asuinalueen ja tehtävän vaativuuden mukaan mukaan. Esimerkiksi asiantuntijatehtävissä 4-7 vuotta työelämässä ollut toimintaterapeutti, joka asuu pääkaupunkiseudulla tulisi saada palkkaa 2882,82 euroa kuussa.
Toimintaterapia Nosteella työmäärä vaikuttaa palkan suuruuteen, erityisesti jos työntekijä on provisiopalkalla. Useimmiten kokeneet terapeutit pystyvät tekemään enemmän asiakaskontakteja, koska rutiinit ovat tuttuja. Toisaalta taas myös innokas nuori terapeutti voi päästä hyvälle palkalle.
Työehtosopimukset ja palkka
Työehtosopimukset (TES) ovat työmarkkinaosapuolten, eli työntekijä- ja työnantajajärjestöjen, välisten neuvottelujen tuloksena syntyneitä sopimuksia, jotka määrittelevät työsuhteeseen liittyviä ehtoja. Työehtosopimuksissa säädetään muun muassa palkoista, työajoista, vuosilomista, sairausajan palkasta ja muista työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista.
Työehtosopimuksia solmitaan yleensä toimialakohtaisesti, ja ne ovat sitovia niille työnantajille, jotka kuuluvat kyseisen alan työnantajajärjestöön. Työehtosopimuksen piirissä olevat työntekijät saavat vähintään sen mukaiset edut, mutta työnantaja voi tarjota parempia ehtoja.
Terapia-alalle ei ole sitovia työehtosopimuksia. Näin ollen työpaikka voi osittain päättää itse ottaakoo TESin käyttöön ja mitä TESiä se soveltaa. Valtiolla työskennellessä toimintaterapeutti kuuluu Valtion virka- ja työehtosopimukseen tai kunnalliseen yleiseen työ- ja virkaehtosopimukseen. Joskus toimintaterapeutit kuuluvat Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimukseen.
Yksityisellä sektorilla yritys usein ei sitoudu mihinkään TESiin, vaikka on olemassa Terveyspalvelualaln työehtospimus tai Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Esimerkiksi Nosteella ei ole sitouduttu mihinkään TESiin. Tämä johtuu siitä että vaikka työehtosopimuksilla on monia hyviä puolia, niissä voi olla myös joitain huonoja puolia. Tässä on muutamia niistä:
Joustamattomuus:
Työehtosopimukset voivat olla joustamattomia, koska ne koskevat koko alaa ja kaikkia työehtosopimuksen piirissä olevia työntekijöitä. Tämä voi johtaa siihen, että yksittäiset työntekijät ja työnantajat eivät voi neuvotella paremmista tai räätälöidyistä ehdoista, jotka sopisivat heidän erityisiin tarpeisiinsa.
Byrokratia:
Työehtosopimukset voivat lisätä byrokratiaa ja monimutkaisuutta työsuhteissa. Työnantajien on varmistettava, että he noudattavat kaikkia työehtosopimuksen ehtoja, ja työntekijöiden on oltava tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Tämä voi viedä aikaa ja resursseja, jotka voitaisiin käyttää muuhun tarkoitukseen.
Voi hidastaa palkkakehitystä:
Työehtosopimukset voivat joissakin tapauksissa hidastaa yksittäisten työntekijöiden palkkakehitystä, jos ne eivät sisällä mekanismeja henkilökohtaisten palkankorotusten myöntämiseksi esimerkiksi suorituksen tai koulutuksen perusteella.
Vaikka yritys ei ota käyttöönsä TESiä, ei olla harmaalla maaperällä
Kun yritys ei sitoudu TESiin ei se kuitenkaan tarkoita että ollaan jotenkin harmaalla maaperällä. Työlainsaäädäntö sitoo myös yritysten toimintaa ja silloin nämä säädökset ovat työsopimuksen pohjana. Sen jälkeen voidaan neuvotella työehdoista.
Nosteella esimerkiksi on mahdollista näin tarjota korkeampi palkka myös vastikään valmistuneille terapeuteille, sekä mahdollisuus tarjota suurempi vapausaste työajoissa.
Palkankorotukset työehtosopimuksissa
Palkankorotukset ovat usein keskeinen osa työehtosopimusneuvotteluja. Palkankorotusten tavoitteena on yleensä parantaa työntekijöiden taloudellista asemaa ja säilyttää ostovoima inflaation myötä. Palkankorotukset voivat olla yleisiä, jolloin ne koskevat kaikkia työehtosopimuksen piirissä olevia työntekijöitä, tai ne voivat olla henkilökohtaisia, jolloin ne perustuvat esimerkiksi työntekijän suoritukseen, kokemukseen tai koulutukseen.
Palkankorotukset voivat olla prosentuaalisia, jolloin ne kasvattavat palkkoja tietyn prosenttiosuuden verran, tai ne voivat olla euromääräisiä, jolloin ne lisäävät palkkoja tietyn euromäärän verran. Palkankorotusten määrä ja toteutustapa vaihtelevat työehtosopimuksittain ja neuvottelukierroksittain.
Toimintaterapeuttien palkat ja palkankorotukset määräytyvät usein heidän työehtosopimuksiensa perusteella. Työehtosopimukset voivat olla erilaisia riippuen siitä, työskenteleekö toimintaterapeutti julkisella vai yksityisellä sektorilla. Julkisella sektorilla, kuten kunnissa, terveyskeskuksissa ja valtion virastoissa, toimintaterapeuttien työehtosopimukset solmitaan usein julkisten alojen työntekijöiden ja työnantajien välillä. Yksityisellä sektorilla työehtosopimukset voivat olla erilaisia ja solmitaan yksityisten terveysalan työnantajien ja työntekijöiden välillä.
Toimintaterapeutin palkka voi nousta asteittain työvuosien myötä, ja palkankorotukset voivat olla suurempia, jos terapeutti on erikoistunut tiettyyn terapia-alaan tai hankkinut lisäkoulutusta. Toimintaterapeuttien työehtosopimukset voivat myös sisältää ikälisiä, jotka ovat lisäkorvauksia, jotka työntekijälle maksetaan iän perusteella. Ikälisät on tarkoitettu palkitsemaan työntekijän kokemusta ja sitoutumista työpaikkaan, ja ne maksetaan työntekijälle kuukausipalkan lisäksi.
Palkankorotukset kun ei ole työehtosopimusta
Koska Noste ei kuulu TESiin, meillä palkankorotukset tapahtuvat niin, että Noste sopii paremman sopimuksen ostajatahon kanssa. Silloin provisiopalkalla oleva terapeutti saa tästä korotuksesta suoraan hyödyn itselleen. Sopimusneuvotteluja on melkein joka vuosi, koska ostajatahojakin on useita. Näin palkankorotuksia voi tapahtua vaikka vuosittain, kun taas TES usein neuvotellaan vähintään muutamaksi vuodeksi. Nosteella palkkaus kannustaa työntekijöitä määrittelemään itselleen sopivan työmäärän, joten palkkakin määräytyy sen mukaan.
Toimintaterapeuttiliitto onkin tehnyt työehtosopimusten rinnalle suosituksen toimintaterapeutin työsuhteen ehdoista ja vähimmäispalkoista. Nosteella palkkaus nousee tämän suosituksen yli, sekä työntekijän vapaus on ehdottomasti suurempaa kuin tässäkään suosituksessa.
Työpaikan sijainti ja työnantaja
Toimintaterapeutin palkkaan vaikuttavat työpaikan sijainti ja työnantaja. Suuremmissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Espoossa ja Tampereella, palkat saattavat olla korkeammat kuin pienemmissä kaupungeissa ja maaseutualueilla. Pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa asumisen ja elämisen kustannukset ovat yleensä korkeammat, minkä vuoksi työntekijöiden palkat voivat olla suurempia, jotta he pystyvät vastaamaan näihin lisääntyneisiin kustannuksiin.
Lisäksi työnantajan koko ja maine vaikuttavat toimintaterapeutin palkkaan. Suuremmat terveydenhuollon organisaatiot, kuten keskussairaalat ja yliopistolliset sairaalat, voivat tarjota parempaa palkkaa ja etuja kuin pienemmät yksityiset terapiaklinikat. Suuremmat työnantajat saattavat myös olla halukkaampia investoimaan työntekijöidensä koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen, mikä voi johtaa parempaan palkkakehitykseen pitkällä aikavälillä.
Nosteella palkkaus perustuu ennemminkin meidän olemassaoleviin sopimuksiin hyvinvointialueiden ja Kelan kanssa, kuin liittyen asumispaikkaan.
Erilaiset palkkamallit vaikuttavat toimintaterapeutin palkkaan
Toimintaterapeuteille on tarjolla erilaisia palkkamalleja, jotka perustuvat eri periaatteisiin ja kannustimiin. Tässä tarkastellaan kolmea yleistä palkkamallia: kuukausipalkka käyntimäärävelvoitteella ja provisiopalkka.
Kuukausipalkka käyntimäärävelvoitteella:
Tässä palkkamallissa toimintaterapeutti saa kiinteän kuukausipalkan, johon sisältyy tietty käyntimäärävelvoite. Terapeutin on suoritettava sovittu määrä asiakaskäyntejä viikossa tai kuukaudessa. Jos terapeutilla on liian vähän asiakaskäyntejä tietyn ajanjakson aikana, hänen on korvattava ne tekemällä enemmän asiakaskäyntejä toisina viikkoina tai kuukausina.
Tämä palkkamalli takaa terapeutille säännöllisen ja ennustettavan tulotason, mutta se voi myös aiheuttaa paineita ja stressiä, jos terapeutin on vaikea täyttää käyntimäärävelvoitteitaan esimerkiksi asiakasperuutusten takia.
Provisiopalkka:
Provisiopalkkamallissa terapeutin palkka perustuu hänen tekemiensä asiakaskäyntien määrään ja niistä saatavaan laskutukseen. Tässä mallissa terapeutin ansiotaso nousee, kun yritys solmii parempia sopimuksia ostajatahojen kanssa, ja terapeutti voi vaikuttaa omaan ansiotasoonsa tekemällä enemmän asiakaskäyntejä.
Tämä palkkamalli on myös läpinäkyvä. Terapeutti tietää mitä yritys työstä laskuttaa.
Provisiopalkkamalli kannustaa terapeutteja olemaan aktiivisia ja omistautuneita työlleen, koska heidän ansionsa ovat suoraan sidoksissa heidän suoritukseensa. Tämä palkkamalli voi kuitenkin aiheuttaa epävakautta ja ennakoimattomuutta terapeutin tuloissa, koska niiden määrä voi vaihdella kuukausittain.
Toimintaterapia Nosteella on valittu provisiopalkkamalli läpinäkyvyyden takia ja siksi että työntekijät hyöytyvä siitä, että neuvottelemme parempia sopimuksia. Tämä tarkoittaa käytännössä parempaa palkkapussia ja joustavuutta. Se myös antaa terapeutille mahdollisuuden skaalata palkkaa nopeastikin isommaksi tarpeen tullessa.
Yllämainittua epävakautta Nosteella kompensoimme niin, että meillä on asiakashankintatiimi, joka varmistaa että työntekijöillä on varmasti työtä koko ajan eikä notkahduksia tule.
Vaikka provisiopalkka tuo mukanaan terapeutille enemmän vastuuta omasta tulotasostaan, on hän kuitenkin työsuhteessa. Hänelle kuuluu siis normaalisti työsuhde-edut, sairasajan palkka, vuosilomapalkka, asiakashankinta, henkilökohtainen koulutusbudjetti, työnohjaus, perehdytys ja tietysti työyhteisön muu tuki.
Suoritepalkka:
Suoritepalkkamallissa toimintaterapeutti saa tietyn, ennalta määrätyn summan jokaisesta suoritetusta terapiakerrasta. Tässä mallissa terapeutin ansio ei ole sidottu asiakkaalta laskutettuun summaan eikä skaalaudu, jos työnantaja neuvottelee parempia sopimuksia ostajatahon kanssa.
Tämä palkkamalli ei välttämättä ole läpinäkyvä, sillä yritys on määritellyt mitä terapeutti saa eikä se vaihtele sen mukaan kuinka hyviä sopimuksia yritys saa solmittua.
Suoritepalkkamalli kannustaa terapeutteja tekemään enemmän asiakaskäyntejä, koska heidän ansiotasonsa nousee suoraan suoritettujen terapiakertojen määrän myötä. Tämä palkkamalli voi kuitenkin aiheuttaa paineita tehdä mahdollisimman monta asiakaskäyntiä, mikä voi johtaa työuupumukseen ja mahdollisesti heikentyneeseen työn laatuun.
Suoritepalkkamallin etuna on sen yksinkertaisuus ja selkeys: terapeutit tietävät tarkalleen, kuinka paljon he ansaitsevat jokaisesta suoritetusta terapiakerrasta. Tämä voi myös motivoida terapeutteja tehostamaan työskentelyään ja pitämään asiakasmääränsä korkealla tasolla.
Toisaalta suoritepalkkamalli voi johtaa epävakaaseen ansiotasoon, koska terapeutin tulot vaihtelevat asiakaskäyntien määrän mukaan. Lisäksi, koska terapeutin ansio ei ole sidottu työnantajan neuvottelemiin sopimuksiin, he eivät hyödy suoraan yrityksen kasvusta tai paremmista sopimuksista.
Suoritepalkkamalli voi sopia terapeuteille, jotka arvostavat yksinkertaista ja selkeää palkkarakennetta, sekä niille, jotka haluavat pitää työnsä ja ansiotasonsa omissa käsissään. Tämä palkkamalli voi kuitenkin olla vähemmän houkutteleva niille, jotka haluavat vakaamman ansiotason tai toivovat hyötyvänsä työnantajan neuvottelemista paremmista sopimuksista.
Nosteella ei ole valittu suoritepalkkaa sen vuoksi, että se ei ole läpinäkyvä palkkamalli.
Työsuhde-edut
Työsuhde-edut ovat lisäetuja, joita työnantaja tarjoaa työntekijöilleen palkan lisäksi. Nämä edut voivat parantaa työntekijöiden työskentelyolosuhteita, tukea heidän hyvinvointiaan ja motivoida heitä pysymään yrityksessä. Työsuhde-edut voivat vaihdella eri työnantajien ja toimialojen välillä, mutta tässä on muutamia yleisiä etuja, joita toimintaterapeuteille saatetaan tarjota:
Koulutus- ja kehittymismahdollisuudet:
Monet työnantajat tarjoavat työntekijöilleen mahdollisuuden osallistua erilaisiin koulutuksiin ja konferensseihin sekä tukea heidän ammatillista kehitystään. Tämä voi sisältää esimerkiksi maksuttomat tai alennetut kurssit, seminaarit ja luentosarjat sekä mahdollisuuden osallistua alan konferensseihin kotimaassa ja ulkomailla.
Toimintaterapia Nosteella on jokaisella terapeutilla oma koulutusbudjetti ja sovittu määrä palkallisia koulutuspäiviä.
Työterveyshuolto:
Työnantajat voivat tarjota kattavan työterveyshuollon, joka sisältää ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia, sairaanhoitoa ja neuvontaa sekä mahdollisuuden käyttää työterveysaseman palveluita.
Toimintaterapia Nosteella on vakuutuspohjainen työterveys, joka kattaa jopa erikoislääkäritasoisen leikkaushoidon.
Lomarahat ja ylimääräiset vapaapäivät:
Joissakin yrityksissä työntekijöille saatetaan tarjota lomaraha eli ylimääräinen korvaus lomapäiviltä. Lisäksi joillakin työnantajilla voi olla käytössä ylimääräisiä vapaapäiviä esimerkiksi pitkäaikaisen työsuhteen tai erityisten tilanteiden, kuten muuton tai perhetapahtumien, perusteella.
Nosteella terapeutti voi tehdä vaikka viikon työt ”varastoon” ja pitää vapaata sitten kun haluaa. Lomalta saa normaalisti lomapalkkaa, mutta lomarahaa ei ole. Kun lomarahaa ei ole, voidaan muuten mahdollistaa korkeampi ansiotaso.
Etätyömahdollisuudet:
Joustavat työjärjestelyt, kuten etätyö, voivat olla houkutteleva työsuhde-etu toimintaterapeuteille, koska ne voivat parantaa työn ja vapaa-ajan tasapainoa sekä vähentää työajasta aiheutuvaa aikaa ja kustannuksia. Etätyömahdollisuudet voivat myös auttaa työntekijöitä keskittymään paremmin työhönsä ja vähentää työpaikan häiriötekijöitä.
Nosteella kaikki toimistohommat voi tehdä etänä. Toimintaterapiaa voi toteuttaa myös etänä, usein yhteistyöpalaverit nykyään tehdäänkin verkkoneuvotteluina. Meillä näin voidaan hyvin toimia ja mahdollistetaan samalla monipaikkainen työ.
Liikunta- ja kulttuurietuudet:
Jotkut työnantajat tarjoavat työntekijöilleen liikunta- ja kulttuurietuuksia, kuten ilmaisia tai alennettuja kuntosalijäsenyyksiä, liikuntatunteja ja kulttuuritapahtumien lippuja. Nämä edut voivat parantaa työntekijöiden hyvinvointia, työssä jaksamista ja yleistä elämänlaatua.
Nosteella on käytössä e-passi, johon voi valita joko liikunta- tai kulttuurietuja.
Henkilöstöruokailu tai lounassetelit:
Työntekijöille voidaan tarjota henkilöstöruokailua työpaikalla tai lounassetelit, joilla he voivat ostaa lounasta alennettuun hintaan. Tämä etu voi helpottaa työntekijöiden arkea ja säästää heidän rahaan.
Nosteen e-passissa on mahdollisuus myös lounasetuuteen.
Työmatkaetu:
Työnantaja voi tukea työntekijöiden työmatkakuluja esimerkiksi tarjoamalla heille maksuttoman tai alennetun hinnan joukkoliikennelipuista tai korvaamalla osan polttoainekuluista.
Toimintaterapia Nosteella voi saada työsuhde-eduksi vaikka sähköpyörän.
Eläke- ja vakuutusedut: Joillakin työnantajilla voi olla käytössä laajennettuja eläke- ja vakuutusetuja, kuten ylimääräisiä eläkemaksuja tai kattavampia sairaus- ja tapaturmavakuutuksia.
Nosteella kokoaikaisille työntekijöille on tarjolla vakuutuspohjainen työterveys, joka kattaa käytännössä kaiken sairaanhoidon leikkauksista lääkkeisiin.
Työn vapaus työsuhde-etuna:
Työn vapaudella tarkoitetaan työntekijän mahdollisuutta määrätä omasta työstään, kuten valita asiakaskuntansa, päättää työajastaan ja työtehtävistään. Toimintaterapeuteille tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, kuinka paljon päivästä käytetään terapian pitämiseen ja muihin tehtäviin, kuten asiakaspalveluun, hallintoon tai kehittämistyöhön. Työn vapaus voi parantaa työntekijän työssä viihtymistä, tukea ammatillista kasvua ja kehitystä sekä mahdollistaa paremman työn ja vapaa-ajan tasapainon.
Yksi esimerkki työsuhteesta, joka mahdollistaa työn vapauden, on provisiopalkkamalli yksityisessä terveydenhuoltoalan yrityksessä. Tällaisessa palkkamallissa toimintaterapeutin ansio on sidottu suoraan hänen tekemiensä asiakaskäyntien määrään ja laskutettuun summaan. Tämä antaa terapeutille mahdollisuuden vaikuttaa omaan ansiotasoonsa ja työaikaansa suunnittelemalla asiakaskäyntinsä itsenäisesti ja määrittelemällä, kuinka paljon aikaa hän haluaa käyttää eri tehtäviin.
Provisiopalkkamalli voi kannustaa toimintaterapeutteja kehittämään omaa ammattitaitoaan ja asiakaspalveluaan, koska heidän ansiotasonsa nousee suoraan asiakaskäyntien määrän ja laadun myötä. Tämä voi myös motivoida terapeutteja etsimään uusia asiakkaita ja laajentamaan asiakaskuntaansa.
Työn vapaus työsuhde-etuna voi houkutella erityisesti niitä toimintaterapeutteja, jotka haluavat työskennellä itsenäisesti ja olla vastuussa omasta urastaan ja työajastaan. Kuitenkin, on tärkeää huomioida, että tämäntyyppinen työsuhde voi myös sisältää epävarmuustekijöitä, kuten vaihtelevan ansiotason ja työkuorman. Lisäksi työn vapauden etujen saaminen edellyttää usein hyvää itseorganisointikykyä ja ajanhallintaa.
Työsuhde-edut voivat parantaa toimintaterapeutin työkokemusta ja auttaa heitä tuntemaan itsensä arvostetuiksi ja huomioon otetuiksi. Edut voivat myös olla tärkeä tekijä työpaikan valinnassa, joten on hyvä olla tietoinen erilaisista tarjolla olevista eduista ja niiden vaikutuksista työntekijän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Palkkaneuvottelut - hyvät ja huonot puolet ja mitä muita vaihtoehtoja on lisätä omaa palkkaa
Palkkaneuvottelut ovat tilaisuuksia, joissa työntekijä ja työnantaja keskustelevat työntekijän palkasta ja mahdollisista palkankorotuksista. Palkkaneuvottelut voivat olla jännittäviä ja haastavia, mutta ne ovat tärkeitä työntekijän oikeudenmukaisen palkkauksen ja työmotivaation kannalta.
Kun toimintaterapeutti työskentelee provisiopalkkamallilla, perinteiset palkkaneuvottelut eivät ole yhtä merkittävässä roolissa. Tämä johtuu siitä, että terapeutin ansio on sidottu suoraan hänen tekemiinsä asiakaskäynteihin ja laskutettuun summaan. Tällöin terapeutti voi itse vaikuttaa omaan ansiotasoonsa lisäämällä asiakaskäyntien määrää.
Provisiopalkkamallissa toimintaterapeutti voi myös tehdä yhteistyötä työnantajan kanssa palvelujen hinnoittelussa. Esimerkiksi, terapeutti voi ehdottaa uusia palvelupaketteja tai tarjouksia, jotka houkuttelevat enemmän asiakkaita ja siten nostavat terapeutin ansiotasoa. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä, jos terapeutti on tunnistanut markkinarakoja tai asiakastarpeita, joihin heidän osaamisensa ja palvelunsa vastaavat hyvin.
Yhteenveto
Toimintaterapeutin palkkaan vaikuttavat monet tekijät, kuten koulutus, työkokemus, erikoistuminen ja työpaikan sijainti. Suomessa keskipalkka on noin 2 800 – 3 500 euroa kuukaudessa, mutta palkka voi nousta huomattavasti erikoistumisen, kokemuksen ja ammattitaidon kehittämisen myötä. Palkkaneuvottelut ja jatkuva ammattitaidon kehittäminen ovat tärkeitä asioita ottaa huomioon toimintaterapeutin uralla.
Nosteella provisiopalkkainen toimintaterapeutti tienaa n. 3500-4000 e kuukaudessa. Tämä vaihtelee toki terapeutin työtahdin mukaan, joten myös tuhat euroa parempi tai matalampi ansiotaso on täysin mahdollinen. Näin ollen Noste pystyy tarjoamaan huomattavasti parempaa palkkaa kuin toimintaterapeuttien keskipalkka on.
