Artikkeli on julkaistu 11.10.2024 Kotiliesi-verkkomediassa, jota varten toimintaterapeuttiamme Mira Niittymaata hastateltiin.
Kun ikäihmisen toimintakyky säilyy hyvänä, omassa kodissa asuminen ja itsenäisyyden säilyttäminen on mahdollista. Toimintaterapian avulla ikäihmisen kotona asumista voidaan tukea monenlaisin keinoin.
Omien vanhempien vanheneminen ja lisääntynyt avun tarve koskettavat monia aikuisia juuri silloin, kun omassakin elämässä on kiirettä ja arki on täynnä ohjelmaa. Huoli saattaa herätä, kun läheinen ei enää selviydykään ilman apua askareista, jotka ovat aiemmin sujuneet ongelmitta.
Fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen, muistisairaudet ja masennus ovat tyypillisimpiä syitä, jotka alkavat heikentää ikäihmisen kotona pärjäämistä. Jo pienikin muutos fyysisessä ja henkisessä voinnissa voi synnyttää dominoefektin.
”Liikkumiskyvyn, lihaskunnon ja aistien heikkeneminen johtaa usein siihen, että ei enää tule lähdettyä ulos tapaamaan ystäviä ja hoitamaan omia asioita. Jo pieni flunssa voi heikentää ruokahalua niin, että vireystila laskee eikä ulos jaksa lähteä”, Terapiatalo Nosteen toimintaterapeutti Mira Niittymaa luettelee muutamia esimerkkejä.
Muutokset toimintakyvyssä on hyvä havaita ajoissa, jotta elämä olisi antoisaa mahdollisimman pitkään. Kotiin voi pyytää toimintaterapeutin kartoittamaan ikäihmisen toimintakykyä, kuuntelemaan tämän omaa näkemystä ja keskustelemaan tilanteesta läheisten kanssa. Jo pienet toimenpiteet voivat edesauttaa kotona pärjäämistä.
Tätä on ikäihmisten toimintaterapia
Toimintaterapeutti jalkautuu ikäihmisen arkeen ja tutustuu hänen päivittäisiin rutiineihinsa.
”Riittävä valaistus, mattojen poistaminen tai tukikahvojen lisääminen sopiviin paikkoihin voivat helpottaa liikkumista”, Niittymaa vinkkaa.
Jos fyysinen liikkuminen on vaikeutunut, toimintaterapeutti tutkii kodin esteettömyyden ja ehdottaa toimenpiteitä. Pienetkin asiat voivat olla ratkaisevia liikkumisen kannalta.
Hän kertoo esimerkin asiakkaastaan, joka olisi tarvinnut apuvälinettä liikkumiseensa, mutta tämän oli vaikea asettautua uudenlaiseen rooliin. Kun asiakas suostui lopulta ottamaan rollaattorin käyttöön, hänen toimintakykynsä parani merkittävästi ja ilo palasi elämään.
”Rollaattorin avulla hän uskalsi lähteä taas kauppaan. Hän ei enää pelännyt huimausta, sillä matkalla pystyi välillä lepäämään rollaattorilla istuen. Kauppakassit kulkivat kätevästi rollaattorin korissa. Rollaattori yksinkertaisesti lisäsi tämän ihmisen liikkumisvapautta ja itsenäisyyttä.”
Yksi Niittymaan asiakkaista, joka oli innokas ruoanlaittaja, kärsi muistisairaudesta. Hella tuppasi jäämään päälle, ja lähiomaiset kielsivät muistisairaalta ruoanlaiton.
”Kartoituksen jälkeen hänelle asennettiin kotiin liesivahti, joka katkaisee virran tietyn ajan kuluessa. Liesivahdin ansiosta hän pystyy jatkamaan ruoanlaittoa, ja samalla se auttaa säilyttämään toimintakykyä mahdollisimman pitkään”, Niittymaa iloitsee.
Unella ja ravinnolla on myös merkittävä tekijä ikäihmisen voinnissa. Toimintaterapeutti voi arvioida aistien toimintaa, uni-valverytmiä, ruokailurytmiä ja sitä, saako ikäihminen ylipäätään riittävästi ravintoa.
”Ikäihmisen ruokahalu voi olla kadoksissa, eikä hän välttämättä syö riittävästi. Pelkästään jo riittävän ravinnon saanti lisää toimintakykyä.”
Toimintaterapeutti voi myös tukea mieleisen harrastuksen tai liikunnan löytämisessä ja auttaa esimerkiksi luomaan uusia kontakteja ja näin vähentämään yksinäisyyttä. Hän voi opastaa tietotekniikan käytössä, jolloin ikäihminen pystyy paremmin pitämään yhteyttä muihin.
Toimintaterapeutti on silta ikäihmisen ja kunnan palvelujen välillä
Ammattilaisena toimintaterapeutti voi omaisia paremmin huomata, jos ikäihminen kärsii muistisairaudesta tai esimerkiksi masennuksesta. Ne voi olla vaikea erottaa toisistaan, sillä ne oireilevat samalla tavoin.
”Toimintaterapeutti voi myös pyytää arviota lääkäriltä”, Niittymaa toteaa.
Omaisten on välillä vaikea hahmottaa, mihin kunnan palveluihin ikäihminen olisi oikeutettu. Toimintaterapeutin asiantuntemusta voi hyödyntää, kun tarvitaan ohjausta palvelutarpeen arviointiin tai jatkoselvittelyihin. Toimintaterapeutti voi toimia siltana ikäihmisen ja kunnan ammattilaisten välillä.
”Käymme toimintaterapiassa läpi ihan tavallisia asioita niin, että koko arki tulisi huomioitua. Jos rutiinien ylläpitämiseen tarvitaan tukea, pystymme ohjaamaan ikäihmisen ammattilaisten, esimerkiksi kotisairaanhoidon palvelujen pariin.”
Vaikka rutiinit sujuvat, apu voi silti olla tarpeen
Ikäihminen voi toimia pitkäänkin tutuilla rutiineilla, eivätkä omaiset välttämättä huomaa, että apu voisi silti tulla hänelle tarpeeseen. Jos rutiinit rullaavat, onko läheisten silti syytä puuttua tilanteeseen?
”Kyllä on. Jos kaikki aika menee vain kotona selviytymiseen eikä voimia tai halua ole sosiaalisille suhteille tai muulle iloa tuottavalle tekemiselle, hänen elämänsä ei ole enää kovin mielekästä. Taustalla voi olla muistisairaus tai masennus. Varhainen lääkitys muistisairaudessa voi hidastaa taudin etenemistä merkittävästi, siksi se on tärkeä tunnistaa ajoissa. Myös masennukseen on saatavissa hoitoa”, Niittymaa opastaa.
Sosiaalisten suhteiden kaventuminen onkin ensimmäinen merkki niin masennuksesta kuin muistisairaudesta. Terapiatalo Nosteen toimintaterapeutit Mira Niittymaa ja Anni Lumpus ovat laatineet webinaareja, joissa kerrotaan tarkemmin, miten erottaa nämä toisistaan ja mistä läheiset voivat hakea apua.
Ikäihmistä ei saa jättää oman onnensa nojaan, vaan on tärkeä hakea aktiivisesti apua. Ikääntyneiden toimintaterapian avulla vahvistetaan toimijuutta, jolloin ihminen pystyy elämään omannäköistään arkea.
”Pärjääminen ei riitä, vaan elämän tulee olla merkityksellistä”, Mira Niittymaa kiteyttää.
