Autisminkirjo

Autismikirjon häiriöt ovat laaja-alaisia kehityshäiriöitä, jotka puhkeavat lapsuudessa. Autismikirjon diagnosointi ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista ja joskus varsinainen diagnoosi saadaankin vasta aikuisiällä. Autismi kuuluu neuropsykiatrisiin häiriöihin, ja autisteista saatetaankin toisinaan käyttää termiä nepsy.

Mikä ihmeen Nepsy?

Nepsy on lyhenne neuropsykiatrisesta häiriöstä. Autismikirjon häiriöt kuten ADHD, autismi ja Touretten oireyhtymä ovat kaikki neuropsykiatrisia häiriöitä. Nykyään kuuleekin usein puhuttavan nepsy-termistä sen enempää erittelemättä.

Riippumatta tarkemmasta diagnoosista, neuropsykiatristen häiriöiden aiheuttamat haasteet ovat hyvin samankaltaisia. Nepsy-henkilöt ovat usein aistiyliherkkiä ja heillä saattaa olla haasteita esim. Motoriikan, oppimisen ja kielenkehityksen kanssa. Toimintaterapialla voidaan auttaa kaikkia nepsyjä. Lue linkkien takaa lisää siitä, miten ADHD-henkilö ja autisti voivat hyötyä toimintaterapiasta.

Autismi

Autismikirjo vaikuttaa tapaan, jolla ihminen näkee ja kokee maailman. Autismin vaikutukset toimintakykyyn ovat yksilöllisiä, mutta hyvin usein haasteita ilmenee sensorisessa integraatiossa eli aistiärsykkeiden käsittelyssä, sosiaalisessa kanssakäymisessä, kommunikaatiossa ja toiminnanohjauksessa. Moni autisti kuormittuu runsaista yhtäaikaisista aistiärsykkeistä ja esimerkiksi voimakkaat tuoksut tai kovat äänet saattavat hetkellisesti heikentää toimintakykyä. Joillekin autisteille toisen ihmisen yllättävä kevyt kosketus voi aiheuttaa suoranaista kipua, ja toiset taas kaipaavat kehoonsa nimenomaan vahvoja tuntoaistimuksia.

Autismin syytä ei tunneta, mutta on tärkeää korostaa, ettei autismi johdu vanhemmista tai huonossa kasvatuksessa. Tämän hetken tiedon mukaan autismin syntyyn vaikuttavat biologiset perintötekijät ja ympäristötekijät yhdessä.

Autismin aiheuttamat haasteet ilmenevät eri tavalla eri ikävaiheissa – lapsen autismi näyttäytyy usein erilaisena kuin aikuisen autismi. Myös rakennetulla ympäristöllä ja yksilön saamalla tuella on suuri vaikutus siihen, miten autismi näkyy arjessa. Joissain hetkissä yksilön haasteet voivat olla täysin piilossa, mutta esimerkiksi meluisaan ympäristöön siirryttäessä, toimintakyky saattaa kadota miltei kokonaan. Toisten elämään diagnoosi ei välttämättä vaikuta merkittävästi, kun taas toisilla tuen tarve on vahva ja jatkuu läpi elämän. Oikea-aikaisella ja ammattitaitoisella kuntoutuksella autismikirjosta johtuviin haasteisiin on kuitenkin mahdollista vaikuttaa. Se, mikä lapsuusiässä näyttäytyy suurena ongelmana, ei välttämättä ole sitä enää aikuisuudessa.

Toimintaterapialla voidaan pyrkiä löytämään ratkaisuja autismikirjon henkilöiden kohtaamiin haasteisiin ja helpottaa osallistumista erilaisiin arjen toimintoihin. Toimintaterapian keskiössä voivat olla:

• Aistisäätely: Toimintaterapeutti arvioi asiakkaan aistinsäätelyyn liittyviä haasteita ja pyrkii kehittämään erilaisia strategioita, joiden avulla toimintakykyyn vaikuttavia ylimääräisiä aistiärsykkeitä voidaan rajoittaa. Ympäristön haitallista taustamelua voidaan vaimentaa esimerkiksi kuulosuojaimilla tai musiikilla.
• Taitojen kehittäminen: Toimintaterapiassa voidaan harjoitella erilaisia motorisia taitoja, joissa autismikirjon henkilöillä on usein haasteita. Hienomotoriikkaa voidaan harjoittaa esimerkiksi kirjoittamalla tai helminauhan teolla. Karkeamotoriikkaa voidaan kehittää erilaisilla tasapaino- ja koordinaatioharjoituksilla sekä urheiluaktiviteeteilla. Leikki taas on erinomainen väline sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen hiomiseen.
• Ympäristön muokkaaminen: Joskus ympäristö lukuisine aistiärsykkeinen asettaa esteitä autistin toiminnalle. Ympäristöstä voidaan pyrkiä riisumaan ylimääräiset ärsykkeet ja häiriötekijät. Kuvakommunikaation ja erilaisten kuvallisten ohjeiden käytöstä on usein hyötyä toiminnanohjauksessa. Toimintaterapeutti auttaa uusien rutiinien ja toimintamallien opettelussa.
• Siirtymätilanteiden tukeminen: Monelle autistille siirtymätilanteet ovat hankalia. Haasteita voi esiintyä niin paikasta toiseen siirryttäessä kuin toiminnosta toiseen vaihdettaessa. Joskus vanhemmista voi tuntua, että lasta on mahdoton saada aamulla lähtemään päiväkotiin ja iltapäivällä taas takaisin kotiin. Myös mieluisan tekemisen keskeyttäminen saattaa olla autistille erityisen vaikeaa. Toimintaterapiassa siirtymätilanteiden haasteisiin pyritään löytämään ratkaisuja.
• Yhteistyön tekeminen: Toimintaterapeutti tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaan lähiverkoston kanssa, jotta ympäristöstä saadaan mahdollisimman hyvin autismikirjon henkilön toimintaa tukeva. Vanhempien lisäksi verkostoon kuuluvat oleellisena osana koulu ja päiväkoti sekä mahdolliset muut terveydenhuoltoalan ammattilaiset kuten puheterapeutti ja fysioterapeutti.

Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua autismikirjon haasteiden kanssa? Ota yhteyttä asiakaspalveluumme, niin etsitään yhdessä juuri teille sopiva toimintaterapeutti.

Lisää tietoa autismikirjosta löydät: Autismiliiton sivuilta